Viinimaa: Australia

Australia kuuluu uuden maailman viinialueeseen. Se on kuitenkin melko uusi tulokas viinimaailmassa, sillä vasta 1960-luvulla siitä alettiin puhua ”viinimaana”. Viinituotannon katsotaan kuitenkin alkaneen jo 1788, kun ensimmäiset viiniköynnökset saapuivat maahan.

Viinituotannon varsinaiset ensiaskeleet otettiin Sydneyn pohjoispuolelle jäävällä Hunter Valleyn alueella. Uuden maan viinintuotannon yhtenä esi-isänä pidetään James Busby -nimistä miestä, joka toi Ranskasta ja Espanjasta perinteisten eurooppalaisten rypälelajikkeiden pistokkaita ja ensimmäiset Busbyn valmistamat viinit olivat tuon ajan trendin mukaisesti brittien suosimia väkevöityjä viinejä, joiden maku muistutti siirtolaisia vanhassa kotimaassa suosituista portviineistä ja sherryistä.

Australiaa pidetään yhtenä viininviljelyn mahtimaana, ja viinituotannon kannalta tärkeimmät alueet ovat Kaakkois- ja Etelä-Australia.

Viinintuotannon alkuvaiheet eivät sujuneet Australiassa täysin mutkattomasti, sillä kostean kuuma ilmasto asetti haasteita rypäleiden kasvatukselle. Silti jo vuoteen 1870 mennessä viinitarhoja löytyi Tasmaniaa lukuun ottamatta kaikista Australian siirtokunnista ja rohkeimmat tuottajat uskaltautuivat jopa lähettämään valmistamiaan viinejä eurooppalaisiin viinikilpailuihin. Vuonna 1878 Pariisissa järjestetyssä näyttelyssä täyteläisen pehmeää australialaista shirazia verrattiin jo Bordeaux'n huippuviineihin.

Australian viinintuotannon virstanpylväät: 

1788	Ensimmäiset viiniköynnökset saapuvat Australian mantereelle ja ne istutetaan lähelle rantaviivaa Sydneyn keskustaan.
1805	George Blaxland istuttaa ensimmäisen varsinaisen viinitarhan hieman Sydneyn ulkopuolelle Parramattaan ja aloittaa viinintuotannon.
1831	James Busby palaa Euroopan matkaltaan Australiaan mukanaan 362 matkasta selvinnyttä rypälelajikkeen pistokasta.
1854	Australialaisten viinien vienti Isoon-Britanniaan alkaa. Säilyneet tulliasiakirjat kertovat, että ensimmäinen Australiasta laivaan lastattu vientierä oli 6 291 litraa viiniä.
1870	Viinikirva saapuu Australiaan, mutta ei saa uudella mantereella aikaan yhtä pahoja tuhoja kuin Euroopassa.
1951	Viinintekijä Max Schubert valmistaa Penfoldsin viinitilalla ensimmäisen Grange-viinin. Viinistä tulee myöhemmin Australian tunnetuin ja arvostetuin punaviini.
1994	Australialaisten viinien etikettimerkinnät yhtenäistetään.

Monimuotoiset ilmasto-olot

Ilmastollisesti Australia sijoittuu maailman kuumimpien viinintuotantomaiden joukkoon. Sademäärät mantereen tunnetuimmilla tuotantoalueilla ovat minimaalisen pienet, joten köynnösten keinokastelu on välttämätöntä lähes jokaisella tarhalla. Kuuman ilmaston ansiosta Australia on tullut tunnetuksi lähinnä paksukuorisista punaisista lajikkeista, kuten Shirazista ja Cabernet Sauvignonista. Viileässä ilmanalassa viihtyviä lajikkeita, kuten Pinot Noiria ja Chardonnayta viljellään viileimmillä rannikkoalueilla sekä Tasmanian saaren itä- ja pohjoisrannikoilla.

Australian ilmasto-olot ovat erittäin monimuotoiset ja paikallisten erojen merkitys on nykyään kasvamassa. Aiemmin viininviljelyalueet jaettiin kartalla lähinnä osavaltioiden rajojen perusteella, mutta nykyään McLaren Valen, Clare Valleyn, Mudgeen, Morningtonin ja Eden Valleyn kaltaisilla alueilla on oma identiteettinsä. Näiden rinnalle on noussut useita uusia nimiä, jotka osaltaan lisäävät jo ennestään monipuolista valikoimaa. Australian viininviljelijät ovat oivaltaneet, että heidän tulee etsiä viileämpiä viljelyalueita valmistaakseen tyylikkäitä ja hyvärakenteisia viinejä. Näin ollen esimerkiksi Victoria sekä Tasmania ovat noussut uudelleen huomion kohteeksi ja saaneet enemmän merkitystä.

Tänä päivänä Australia tuottaa huippuviinejä ja on edelläkävijä kierrekorkki- ja hanapakkausviineissä. Tuotanto on tehokasta ja puhdasta, sillä jokainen Australiassa tuotettu pullo viiniä yltää maan standardien mukaisesti hyväksytylle laatutasolle. Australialaisen viiniteollisuuden kehittyminen on osoitus itsetietoisesta menestymisen halusta, voimakkaasta laatutietoisuudesta ja varmasta kuluttajan maun vaistoamisesta.

Australiassa tehdään paljon puhtaita lajikeviinejä, mutta myös kahden tai useamman lajikkeen sekoitteita. Australia oli ensimmäinen maa, joka lähti myymään kaupallista Cabernet-Shiraz -sekoitusta. Maan kuuluisimmat viinit ovat nykyäänkin juuri kyseisiä sekoituksia, jotka ovat täyteläisiä, mausteisia ja mustaherukan sävyttämiä. Australian tunnettuja viinitaloja ovat mm. Orlando Wines sekä Wyndham Estate.

Australian viinituotanto on kaiken kaikkiaan hyvin kuluttajalähtöistä. Viinit on tehty helposti lähestyttäviksi ja mutkattomiksi, ja ne ovat juotavissa heti markkinoille tultuaan. Jotkut huipputuottajat tekevät myös raskaamman kaliiberin viinejä, erityisesti Barossan laakson shiraz-rypäleistä, ja näille viineille muutaman vuoden varastointi ei tee huonoa.

Australian vahvuus viinimaana perustuu rohkeana uskona yritteliäisyyteen ja kykyyn valmistaa nykykuluttajia miellyttäviä runsaan hedelmäisiä viinejä. Tuhtien shirazien lisäksi australialaisilla tarhoilla syntyy kirjava joukko arkea ilahduttavia kuohuviinejä, moderneja valkoviinejä ja hunajaisen makeita jälkiruokaviinejä.

Australia on myös viiniteknologian pioneeri, ja monet modernit viininvalmistuksen keksinnöt ovat kotoisin juuri Australiasta. Suurinta nousua tekevät tällä hetkellä aromaattiset lajikkeet, kuten Pinot Noir ja Riesling.

Australialla ei ole yhtäkään alkuperäislajiketta; kaikki rypälelajikkeet on tuotu ulkomailta,

kaupallisesti viljeltyjä lajikkeita on 85.

Syrah/Shiraz

Suosituin rypälelajike Australiassa on voimakas ja mausteinen Syrah, jota paikallisesti kutsutaan Shiraz. Se on käytännössä Australian kansallisrypäle.

Australialaisten Shiraz-punaviinien menestyksen jälkeen viininvalmistajat ympäri maailman, Ranskaa lukuun ottamatta, ovat ryhtyneet kutsumaan rypälettä sen australialaisella nimellä ”Shiraz”. Tästä rypäleestä valmistetaan niin paksuja ja hillomaisia punaviinejä kuin todella pitkäikäisiä ja maailmanlaajuisesti arvostettuja viinejä.

Yksi sen eduista on herkkyys reagoida ympäristöön; näin se säilyttää parhaissakin viineissä oman erikoislaatunsa.

Muita merkittäviä rypäleitä:

Cabernet Sauvignon – Myöhään kypsyvä ja paksukuorinen, tuhtien ja mausteisten aussipunaviinien perusrypäle.

Chardonnay – Australian ylivoimaisesti merkittävin valkoinen rypäle: maassa viljellään useita kymmeniä valkoviinilajikkeita, mutta silti noin joka toinen viljelty valkoinen rypäle on Chardonnay. Viinejä löytyy raikkaista ja nuorista chardonnay-viineistä aina pitkäikäisiin ja runsaasti tammitettuihin.

Merlot – Usein melko mehukkaiden, hillomaisten ja täyteläisten australialaispunaviinien perusrypäle.

Sémillon – Helppohoitoinen ja runsassatoinen valkoviinirypäle, josta voidaan tehdä niin yksinkertaisia pöytäviinejä kuin makeita jälkiruokaviinejä tai raikkaita ja moniuloitteisen tyylikkäitä valkoviinejä.

Australian viljelysalueet sijoittuvat maan etelä-, itä- ja kaakkoiskulmaan sekä länsirannikolle.

Hunter Valley (Uusi Etelä-Wales)

Australian vanhimman viinintuotantoalueen Hunter Valleyn (Uusi Etelä-Wales) viljelyperinne sai alkunsa 1800-luvun puolivälissä, kun Euroopasta saapuneet siirtolaiset istuttivat viinitarhoja rannikon läheisyyteen Sydneyn pohjoispuolelle. Maan suurimmaksi kaupungiksi kasvanut Sydney sijaitsee vain 160 kilometrin päässä Hunter Valleysta. Hunter Valleyn viinien suosion salaisuus selittyy myös viinistä innostuneiden matkailijoiden tasaisella virralla. Viinistä innostuneiden matkailijoiden on helppo tehdä päiväretki Sydneysta Hunter Valleyhin ja maistella hedelmäisiä sémillon tai pehmeän täyteläisiä Shiraz ja Cabernet Sauvignon -viinejä.

Shiraz ja Cabernet Sauvignon -viinien lisäksi Hunter Valley on tullut tunnetuksi Etelä-Afrikasta Australiaan rantautuneesta sémillonista, josta valmistetaan alueen tunnetuimmat valkoviinit. Hunter Valleyn sémillon-viinit ovat joko täysin tammikypsyttämättömiä, jolloin niiden tuoksu ja maku ovat raikkaan sitruunaisia. Tammitynnyreissä kypsytetyt sémillon-viinit sopivat taas kypsän hedelmäisten viinien ystäville ja täydellisesti esimerkiksi grillatun lohen seuraan.

Muita viljelyalueita:

Saksalaissiirtolaisten perustama Barossa (Etelä-Australia)

Eden Valley (Etelä-Australia)

Coonawarra (Etelä-Australia)

Yarra Valley (Victoria)

Margaret River (Länsi-Australia)

Tasmania

Rolling Shiraz Viognier

Luonnehdinta: Täyteläinen, tanniininen, hapankirsikkainen, karhunvatukkahilloinen, mausteinen, kukkainen

Tyyppi: punaviinit

Alkon makutyyppi: mehevä & hilloinen

Viinikartan tyyli: Tanniiniset, rotevat, ryhdikkäät ja uutteiset punaviinit

Rypäleet: Shiraz, Viognier

Pakkauskoko: 0.75 l

Pakkaustyyppi: pullo

Hinta: 10.98 € ( 14.51 €/l)

Alkoholi: 13.8 t-%

Vuosikerta: 2013

Korkki: metallinen kierrekapseli

Energiaa: 90 kcal / 100ml

Hapot 5.10g/l

Sokeria 5.00 g/l

Valmistaja/alue: Cumulus Wines (Uusi Etelä-Wales)

Luokitus: Central Ranges

Ehdotus tarjoilulämpötilaksi (°C): 18. Jäähdytys jääkaapissa 30 min. Jäävedessä muutama minuutti.

Tuotetyypin säilyvyys: Tämä viinityyppi kestää yleensä hyvin säilytystä muutamia vuosia. Hyötyy kypsytyksestä. Säilyy avattuna pari päivää. Shiraz on rypäle, josta tehdyt viinit sopivat hyvin säilytykseen.

Lisätietoja: 

Tuotantoalue: Cumuluksen tila Orangen alueella Uudessa Etelä-Walesissa. Maaperä kalkkikivipitoinen, ilmasto viileähkö. Valmistus: Käyminen terästankeissa, joissa viiniä myös kypsytettiin sakan päällä 2 kuukauden ajan. Viini oli kosketuksissa ranskalaiseen ja amerikkalaiseen tammeen sekä käymisen että sen jälkeisen kypsytyksen aikana. Kypsytys: Kaikkiaan 12 kuukautta. 

Tuottaja: Cumulus Wines syntyi vuonna 2004, kun sydneyläinen Assetinsure osti tilan ja sen viininvalmistamon Reynolds Winesin viiniliikkeeltä. Vuodesta 2007 portugalilainen Berardon viiniperhe on omistanut talosta 51 %.