Viinimaa: Australia

Australia kuuluu uuden maailman viinialueeseen. Se on kuitenkin melko uusi tulokas viinimaailmassa, sillä vasta 1960-luvulla siitä alettiin puhua ”viinimaana”. Viinituotannon katsotaan kuitenkin alkaneen jo 1788, kun ensimmäiset viiniköynnökset saapuivat maahan.

Viinituotannon varsinaiset ensiaskeleet otettiin Sydneyn pohjoispuolelle jäävällä Hunter Valleyn alueella. Uuden maan viinintuotannon yhtenä esi-isänä pidetään James Busby -nimistä miestä, joka toi Ranskasta ja Espanjasta perinteisten eurooppalaisten rypälelajikkeiden pistokkaita ja ensimmäiset Busbyn valmistamat viinit olivat tuon ajan trendin mukaisesti brittien suosimia väkevöityjä viinejä, joiden maku muistutti siirtolaisia vanhassa kotimaassa suosituista portviineistä ja sherryistä.

Australiaa pidetään yhtenä viininviljelyn mahtimaana, ja viinituotannon kannalta tärkeimmät alueet ovat Kaakkois- ja Etelä-Australia.

Viinintuotannon alkuvaiheet eivät sujuneet Australiassa täysin mutkattomasti, sillä kostean kuuma ilmasto asetti haasteita rypäleiden kasvatukselle. Silti jo vuoteen 1870 mennessä viinitarhoja löytyi Tasmaniaa lukuun ottamatta kaikista Australian siirtokunnista ja rohkeimmat tuottajat uskaltautuivat jopa lähettämään valmistamiaan viinejä eurooppalaisiin viinikilpailuihin. Vuonna 1878 Pariisissa järjestetyssä näyttelyssä täyteläisen pehmeää australialaista shirazia verrattiin jo Bordeaux'n huippuviineihin.

Australian viinintuotannon virstanpylväät: 

1788	Ensimmäiset viiniköynnökset saapuvat Australian mantereelle ja ne istutetaan lähelle rantaviivaa Sydneyn keskustaan.
1805	George Blaxland istuttaa ensimmäisen varsinaisen viinitarhan hieman Sydneyn ulkopuolelle Parramattaan ja aloittaa viinintuotannon.
1831	James Busby palaa Euroopan matkaltaan Australiaan mukanaan 362 matkasta selvinnyttä rypälelajikkeen pistokasta.
1854	Australialaisten viinien vienti Isoon-Britanniaan alkaa. Säilyneet tulliasiakirjat kertovat, että ensimmäinen Australiasta laivaan lastattu vientierä oli 6 291 litraa viiniä.
1870	Viinikirva saapuu Australiaan, mutta ei saa uudella mantereella aikaan yhtä pahoja tuhoja kuin Euroopassa.
1951	Viinintekijä Max Schubert valmistaa Penfoldsin viinitilalla ensimmäisen Grange-viinin. Viinistä tulee myöhemmin Australian tunnetuin ja arvostetuin punaviini.
1994	Australialaisten viinien etikettimerkinnät yhtenäistetään.

Monimuotoiset ilmasto-olot

Ilmastollisesti Australia sijoittuu maailman kuumimpien viinintuotantomaiden joukkoon. Sademäärät mantereen tunnetuimmilla tuotantoalueilla ovat minimaalisen pienet, joten köynnösten keinokastelu on välttämätöntä lähes jokaisella tarhalla. Kuuman ilmaston ansiosta Australia on tullut tunnetuksi lähinnä paksukuorisista punaisista lajikkeista, kuten Shirazista ja Cabernet Sauvignonista. Viileässä ilmanalassa viihtyviä lajikkeita, kuten Pinot Noiria ja Chardonnayta viljellään viileimmillä rannikkoalueilla sekä Tasmanian saaren itä- ja pohjoisrannikoilla.

Australian ilmasto-olot ovat erittäin monimuotoiset ja paikallisten erojen merkitys on nykyään kasvamassa. Aiemmin viininviljelyalueet jaettiin kartalla lähinnä osavaltioiden rajojen perusteella, mutta nykyään McLaren Valen, Clare Valleyn, Mudgeen, Morningtonin ja Eden Valleyn kaltaisilla alueilla on oma identiteettinsä. Näiden rinnalle on noussut useita uusia nimiä, jotka osaltaan lisäävät jo ennestään monipuolista valikoimaa. Australian viininviljelijät ovat oivaltaneet, että heidän tulee etsiä viileämpiä viljelyalueita valmistaakseen tyylikkäitä ja hyvärakenteisia viinejä. Näin ollen esimerkiksi Victoria sekä Tasmania ovat noussut uudelleen huomion kohteeksi ja saaneet enemmän merkitystä.

Tänä päivänä Australia tuottaa huippuviinejä ja on edelläkävijä kierrekorkki- ja hanapakkausviineissä. Tuotanto on tehokasta ja puhdasta, sillä jokainen Australiassa tuotettu pullo viiniä yltää maan standardien mukaisesti hyväksytylle laatutasolle. Australialaisen viiniteollisuuden kehittyminen on osoitus itsetietoisesta menestymisen halusta, voimakkaasta laatutietoisuudesta ja varmasta kuluttajan maun vaistoamisesta.

Australiassa tehdään paljon puhtaita lajikeviinejä, mutta myös kahden tai useamman lajikkeen sekoitteita. Australia oli ensimmäinen maa, joka lähti myymään kaupallista Cabernet-Shiraz -sekoitusta. Maan kuuluisimmat viinit ovat nykyäänkin juuri kyseisiä sekoituksia, jotka ovat täyteläisiä, mausteisia ja mustaherukan sävyttämiä. Australian tunnettuja viinitaloja ovat mm. Orlando Wines sekä Wyndham Estate.

Australian viinituotanto on kaiken kaikkiaan hyvin kuluttajalähtöistä. Viinit on tehty helposti lähestyttäviksi ja mutkattomiksi, ja ne ovat juotavissa heti markkinoille tultuaan. Jotkut huipputuottajat tekevät myös raskaamman kaliiberin viinejä, erityisesti Barossan laakson shiraz-rypäleistä, ja näille viineille muutaman vuoden varastointi ei tee huonoa.

Australian vahvuus viinimaana perustuu rohkeana uskona yritteliäisyyteen ja kykyyn valmistaa nykykuluttajia miellyttäviä runsaan hedelmäisiä viinejä. Tuhtien shirazien lisäksi australialaisilla tarhoilla syntyy kirjava joukko arkea ilahduttavia kuohuviinejä, moderneja valkoviinejä ja hunajaisen makeita jälkiruokaviinejä.

Australia on myös viiniteknologian pioneeri, ja monet modernit viininvalmistuksen keksinnöt ovat kotoisin juuri Australiasta. Suurinta nousua tekevät tällä hetkellä aromaattiset lajikkeet, kuten Pinot Noir ja Riesling.

Australialla ei ole yhtäkään alkuperäislajiketta; kaikki rypälelajikkeet on tuotu ulkomailta,

kaupallisesti viljeltyjä lajikkeita on 85.

Syrah/Shiraz

Suosituin rypälelajike Australiassa on voimakas ja mausteinen Syrah, jota paikallisesti kutsutaan Shiraz. Se on käytännössä Australian kansallisrypäle.

Australialaisten Shiraz-punaviinien menestyksen jälkeen viininvalmistajat ympäri maailman, Ranskaa lukuun ottamatta, ovat ryhtyneet kutsumaan rypälettä sen australialaisella nimellä ”Shiraz”. Tästä rypäleestä valmistetaan niin paksuja ja hillomaisia punaviinejä kuin todella pitkäikäisiä ja maailmanlaajuisesti arvostettuja viinejä.

Yksi sen eduista on herkkyys reagoida ympäristöön; näin se säilyttää parhaissakin viineissä oman erikoislaatunsa.

Muita merkittäviä rypäleitä:

Cabernet Sauvignon – Myöhään kypsyvä ja paksukuorinen, tuhtien ja mausteisten aussipunaviinien perusrypäle.

Chardonnay – Australian ylivoimaisesti merkittävin valkoinen rypäle: maassa viljellään useita kymmeniä valkoviinilajikkeita, mutta silti noin joka toinen viljelty valkoinen rypäle on Chardonnay. Viinejä löytyy raikkaista ja nuorista chardonnay-viineistä aina pitkäikäisiin ja runsaasti tammitettuihin.

Merlot – Usein melko mehukkaiden, hillomaisten ja täyteläisten australialaispunaviinien perusrypäle.

Sémillon – Helppohoitoinen ja runsassatoinen valkoviinirypäle, josta voidaan tehdä niin yksinkertaisia pöytäviinejä kuin makeita jälkiruokaviinejä tai raikkaita ja moniuloitteisen tyylikkäitä valkoviinejä.

Australian viljelysalueet sijoittuvat maan etelä-, itä- ja kaakkoiskulmaan sekä länsirannikolle.

Hunter Valley (Uusi Etelä-Wales)

Australian vanhimman viinintuotantoalueen Hunter Valleyn (Uusi Etelä-Wales) viljelyperinne sai alkunsa 1800-luvun puolivälissä, kun Euroopasta saapuneet siirtolaiset istuttivat viinitarhoja rannikon läheisyyteen Sydneyn pohjoispuolelle. Maan suurimmaksi kaupungiksi kasvanut Sydney sijaitsee vain 160 kilometrin päässä Hunter Valleysta. Hunter Valleyn viinien suosion salaisuus selittyy myös viinistä innostuneiden matkailijoiden tasaisella virralla. Viinistä innostuneiden matkailijoiden on helppo tehdä päiväretki Sydneysta Hunter Valleyhin ja maistella hedelmäisiä sémillon tai pehmeän täyteläisiä Shiraz ja Cabernet Sauvignon -viinejä.

Shiraz ja Cabernet Sauvignon -viinien lisäksi Hunter Valley on tullut tunnetuksi Etelä-Afrikasta Australiaan rantautuneesta sémillonista, josta valmistetaan alueen tunnetuimmat valkoviinit. Hunter Valleyn sémillon-viinit ovat joko täysin tammikypsyttämättömiä, jolloin niiden tuoksu ja maku ovat raikkaan sitruunaisia. Tammitynnyreissä kypsytetyt sémillon-viinit sopivat taas kypsän hedelmäisten viinien ystäville ja täydellisesti esimerkiksi grillatun lohen seuraan.

Muita viljelyalueita:

Saksalaissiirtolaisten perustama Barossa (Etelä-Australia)

Eden Valley (Etelä-Australia)

Coonawarra (Etelä-Australia)

Yarra Valley (Victoria)

Margaret River (Länsi-Australia)

Tasmania

Rolling Shiraz Viognier

Luonnehdinta: Täyteläinen, tanniininen, hapankirsikkainen, karhunvatukkahilloinen, mausteinen, kukkainen

Tyyppi: punaviinit

Alkon makutyyppi: mehevä & hilloinen

Viinikartan tyyli: Tanniiniset, rotevat, ryhdikkäät ja uutteiset punaviinit

Rypäleet: Shiraz, Viognier

Pakkauskoko: 0.75 l

Pakkaustyyppi: pullo

Hinta: 10.98 € ( 14.51 €/l)

Alkoholi: 13.8 t-%

Vuosikerta: 2013

Korkki: metallinen kierrekapseli

Energiaa: 90 kcal / 100ml

Hapot 5.10g/l

Sokeria 5.00 g/l

Valmistaja/alue: Cumulus Wines (Uusi Etelä-Wales)

Luokitus: Central Ranges

Ehdotus tarjoilulämpötilaksi (°C): 18. Jäähdytys jääkaapissa 30 min. Jäävedessä muutama minuutti.

Tuotetyypin säilyvyys: Tämä viinityyppi kestää yleensä hyvin säilytystä muutamia vuosia. Hyötyy kypsytyksestä. Säilyy avattuna pari päivää. Shiraz on rypäle, josta tehdyt viinit sopivat hyvin säilytykseen.

Lisätietoja: 

Tuotantoalue: Cumuluksen tila Orangen alueella Uudessa Etelä-Walesissa. Maaperä kalkkikivipitoinen, ilmasto viileähkö. Valmistus: Käyminen terästankeissa, joissa viiniä myös kypsytettiin sakan päällä 2 kuukauden ajan. Viini oli kosketuksissa ranskalaiseen ja amerikkalaiseen tammeen sekä käymisen että sen jälkeisen kypsytyksen aikana. Kypsytys: Kaikkiaan 12 kuukautta. 

Tuottaja: Cumulus Wines syntyi vuonna 2004, kun sydneyläinen Assetinsure osti tilan ja sen viininvalmistamon Reynolds Winesin viiniliikkeeltä. Vuodesta 2007 portugalilainen Berardon viiniperhe on omistanut talosta 51 %.

Tilaviinitehtävä

Ranua Revontuli Oy

Kuka, mitä, missä ja kenelle? 

Ranua Revontuli Oy on viinitila Ranualla, Pohjois-Suomessa Lapin maakunnassa. Se sijaitsee Ranuan eläinpuiston yhteydessä. Omistajina toimivat Terttu ja Oiva Nurmela.

Ranuan eläinpuiston kivilinna
Rovaniementie 29
Ranua








Tila valmistaa puhtaita luonnonmarjatuotteita. Saatavana on liköörejä, viinejä, glögejä, hyytelöitä sekä mehuja ja muita juomia. Myymälä on avoinna 28.9.2015 alkaen 10-16 joka päivä.

Kuinka monta erilaista viiniä löytyy? 

9 erilaista viiniä:

Lakkaviini 

Keltainen, hienovaraisen makea viini.Tuoksu arktinen ja metsäinen. Sopii aperitiiviksi sekä jälkiruoka- ja seurusteluviiniksi.

sokeria 100g/l

alkoholipitoisuus 12% vol.

tarjoilulämpötila +18-20°C

temperointiaika 1tunti

pullokoko 50cl

Helmeilevä Lakkaviini

Kevyesti helmeilevä, keltainen, hienovaraisen makea viini. Tuoksu arktinen ja metsäinen. Kuohuviinin tapainen, vähemmän hapokas, raikas makea juoma. Sopii aperitiiviksi sekä jälkiruoka- ja seurusteluviiniksi. 

sokeria 100g/l

alkoholipitoisuus 12% vol.

hiilihappoa 5,5g/l

tarjoilulämpötila +10-15°C

pullokoko 75cl

Variksenmarjaviini

Punainen, puolimakea, pehmeähappoinen punaviini. Maku muistuttaa rypäleviinin makua. Erinomainen ruoka- ja seurusteluviini. Sopii erityisesti riistaruuille.

sokeria n. 30g/l

alkoholipitoisuus 12% vol.

tarjoilulämpötila +18-20°C

temperointiaika 30 minuuttia

pullokoko 50cl ja 75cl

Mustikkaviini

Miellyttävän pehmeä, runsaan mustikkainen punaviini. Sopii sekä seurusteluviiniksi että ruokajuomaksi liharuokien kanssa. Saatavilla sekä kuivana että puolimakeana.

sokeria kuiva n. 7g/l / puolimakea n. 28g/l

alkoholipitoisuus 12% vol.

tarjoilulämpötila +18-20°C

temperointiaika 30 minuuttia

pullokoko 50cl ja 75cl

Puolukkaviini

Miellyttävähappoinen, runsaan puolukkainen punaviini. Sopii sekä seurusteluviiniksi että ruokajuomaksi liha- tai grilliruokien kanssa. Saatavana kahtena eri makuasteena, joko kuivana tai puolimakeana. 

sokeria 7g/l (kuiva) / 25g/l (puolimakea)

alkoholipitoisuus 10% vol.

tarjoilulämpötila +18-20°C

temperointiaika 30 minuuttia

pullokoko 50cl ja 75cl

Helmeilevä Puolukkaviini

Miellyttävähappoinen, runsaan puolukkainen helmeilevä punaviini. Kuohuviinin tapainen, vähemmän hapokas, raikas puolimakea juoma. Sopii sekä seurusteluviiniksi että ruokajuomaksi liha- tai grilliruokien kanssa.

sokeria n. 25g/l

alkoholipitoisuus 10% vol.

hiilihappoa 5,5g/l

tarjoilulämpötila +10-15°C

pullokoko 75cl

Raparperiviini

Pehmeän hapokas, tuore valkoviini. Tuoksu raikas. Sopii tarjoiltavaksi kalaruokien ja juustojen kanssa. Erinomainen seurustelujuomaksi tai booliin.

sokeria 35g/l

alkoholipitoisuus 12% vol.

tarjoilulämötila +18-20°C

temperointiaika 30 minuuttia

pullokoko 50cl ja 75cl

Helmeilevä Raparperiviini

Pehmeän hapokas, tuore valkoviini. Tuoksu raikas. Kuohuviinin tapainen, raikas puolimakea juoma. Sopii tarjoiltavaksi kalaruokien ja juustojen kanssa. Erinomainen seurusteujuomaksi tai booliin.

sokeria 35g/l

alkoholipitoisuus 12% vol.

hiilihappoa 5,5g/l

tarjoilulämpötila +10-15°C

pullokoko 75cl

Mansikkaviini

Miellyttävähappoinen, mansikkainen, seurusteluviini.

sokeripitoisuus 60g/l

alkoholipitoisuus 12% vol.

temperointiaika 30 minuuttia

pullokoko 0,5l

Millaisia ominaisuuksia tilaviineillä on? 

Kaikki ominaisuudet ja muut tiedot viineistä kuvien vieressä.

Saatavuus? 

Tilaviinimyymälästä. (Liköörien myyntiä tilaviinimyymälöissä Suomen lainsäädäntö ei vielä salli)

Tilaviinimyymälästä saatavilla myös erilaisia lahjapakkauksia hyytelöistä, glögistä ja täysmehuista. Myös Helmeilevä Lakkaviini on saatavilla lahjapakkauksessa. Sisällön voi valita oman maun mukaan.

Mini

sisältää kaksi hyytelöpurkkia

Midi

sisältää kolme hyytelöpurkkia ja yhden mehu- tai glögipullon

Maxi

sisältää kolme hyytelöpurkkia ja kaksi mehu- tai glögipulloa

Likööreistä Mustikka ja Pihlajanmarja sekä viineistä puolimakeat Mustikka- ja Variksenmarjaviini sekä Lakkaviini 9.2.2015 alkaen myös Alkon tilausvalikoimasta.


Mitä muita palveluja tila tarjoaa? 

Niin kuin aiemmin tuli jo ilmi, tila sijaitsee Ranuan eläinpuiston yhteydessä.



by: Minni

Yritysesittely (?) etätehtävä

10 kahvilaa tai ravintolaa, joissa tarjolla lounas

Myllyn kuppi & kakku

aukioloaika: ma­­­­ – pe 10–16, la 10–14, lounas ma – pe 11–14

esimerkkilounaita: makkarakeitto, lohi-kasvispaistos, lasagne

hinta: 7,50€ sis. jälkiruoan & kahvin/teen

Lounasravintola Myllytupa

aukioloaika: ma – pe 7.30–15, lounas 10.30–14

esimerkkilounaita: keitto, grillijuurespaistos, itämainen riisivuoka

hinta: lounas 9€, keitto+salaatti 7,20€, salaatti 6€

Cafe Pannu

aukioloaika: ma – pe 9–16, la 10–15, lounas arkisin 11–14.30, la 11.30–14.30

esimerkkilounaita: keitto, aura-persikka broileri, silakkapihvit

hinta: salaattilounas 7,50€, keittolounas 8,00€, pannunlounas 9,40€

Café Kukko

aukioloaika: ma – pe 8–20, la 10–17, su 11–17

esimerkkilounaita: keitto, uuniperuna, tortilla

hinta: keitto 6,90€, uuniperuna 7,50€ (yksi peruna) 8,40€ (kaksi perunaa), tortilla 8.90€

Cantina Fiesta

aukioloaika: ma – to 11–21, pe – la 11–22 (23), su 12–20, lounas arkisin 11–15

esimerkkilounaita: pasta, burgerit, burrito

hinta: pasta 9,20€, burgerit 9,50€, burrito 9,90€

Dragon chinese restaurant

aukioloaika: ti – pe 11–21, la – su 12–21, lounas buffet ti – pe 11–14.30, la – su 13–17

esimerkkilounaita: kanaa, porsasta, häränlihaa

hinta: ti – pe 9€, la – su 13,90€

Kellariravintola Hällä

aukioloaika: ma – to 10.30–23, pe 10.30–24, la 11–24, su 12–23, lounas arkisin 10.30–15

esimerkkilounaita: kasviskiusaus, rapusilakat, kalamurekepihvit

hinta: lämmin buffet tai päivän pizza 9,80€, kevyt lounas 8€, puolikas pizza lounaalla 8€

Kerho-ravintola

aukioloaika: ma – pe 8.30–17, lounas arkisin 10.30–14

esimerkkilounaita: keitto, lohta, fetalihapullia

hinta: salaattilounas 7,60€, keittolounas 8.10€, kerhon lounas 9,50€

Lounasravintola Militaria

aukioloaika: kesäaikaan päivittäin 10–17, lounas arkisin 10.30–14

esimerkkilounaita: keitto, pyttipannu, karjalanpaisti

hinta: keitto 7,50€, muut 9€

Café Il Mondo, kauppakeskus Goodman

aukioloaika: ma – pe 8–21, la 9–18, su 12–18

esimerkkilounaita: pastat, uuniperunat, hampurilaiset

hinta: pastat 9,50€, uuniperunat 7,90€, hampurilaiset 11,50€ sis. 0,45l juoman

  

Lähteet:

visithameenlinna.fi

kahviloiden ja ravintoloiden nettisivut

by: Minni

Laurell-ketju

- Laurell on konditoria-leipomo sekä kahvila, joka tarjoaa maittavimmat suolaiset ja makeat leivonnaiset.

- Historia:

1947 taitava leipuri Sanni Laurell perusti oman leipomon, jossa hän ja hänen siskonsa Taimi leipoivat pullat ja pakkelssit. 

Aluksi toimi vain leipomo, mutta 1950-luvun alusta tuli kahvilatoiminta mukaan. 

Yritys on laajentunut vuosien varrella.

- Laurell on tunnettu pitkistä perinteistä, parhaista raaka-aineista, joustavista toimituksista sekä asiakkaan toiveiden kunnioittamisesta.

- Asiakkaina Laurelleissa Hämeenlinnassa enimmäkseen vanhempia ihmisiä.

- Tuotteita on laajasti erilaisia, kuten

tummat ja vaaleat leivät
viinerit, pullat, pitkot ja munkit
täytekakut ja muut kakut
piirakat ja pasteijat
leivokset, kahvikakut ja pikkuleivät
erilaiset välipalatuotteet
patakukkoset (valmisruoka-annokset)
gluteenittomat tuotteet

- Osa kahviloista tarjoaa arkisin myös keittolounaan.

- Lounaan Menu:

- Hintoja:

Laurell Tuulonen

Green Laurell

- Herkuttele hetki –setelit:

- Laurell leipoo alkuperäiset Sibelius-leivokset ja –kakut. Leivos on suunniteltu 1987.

- Laurell on myös valtakunnallisen Hyvä Konditoria –ketjun jäsen.

- Kahvilat:

Café Laurell

Green Laurell tarjoaa lounaan

Laurell Lahti tarjoaa lounaan

Laurell Riihimäki tarjoaa lounaan

Laurell Tuulonen

Laurell Turenki (samassa talossa toimii toinen leipomoista)

Leipomon myymälä ja pieni kahvila, Hämeenlinna

Laurellin tuotteita saa myös Tervakoskelta.

- Nettisivut:

www.laurell.fi 

- Kuvia:

Café Laurell

Green Laurell

Laurell Lahti

Laurell Tuulonen

Laurell Turenki

Laurell Riihimäki

Leipomon kahvila

by: Minni

verta, hikeä ja kyyneliä

Viime viikon tiistaina eli 27.10. mulla oli aivan järkyttävä päänsärky ja vähän lämpöä, joten jäin lepäämään kotiin.

Keskiviikkona pääsin kouluun. Meitä oli neljä salin puolella ja kolme kahvilassa. Itse olin salissa. Meidän piti valmistella linjasto lounasta varten. 

Ensiksi täytettiin lämminaltaat lämpimällä vedellä ja laitettiin ne päälle. Sitten tarkistettiin, että pöydissä on tarpeeksi aterimia ja lautasliinoja. Katsottiin myös, että pöydät oli suht samalla kohdalla ja samanlailla "katettu". Myös pöytäliinat suoristettiin. Vähän ennen kuin lounas alkoi, vietiin vesikannut pöytiin. 

Jossain kymmenen jälkeen vietiin kabinetin puolelle kahvi- ja tee termospullot sekä maito ja kerma. Lounaan aikana minun ja Lotan tehtävänä oli pitää huolta linjaston siisteydestä ja ruokien riittävyydestä. Olin suurimman osan lounaan ajasta kassalla. Sen kassan käyttö oli hieman erilaista kuin kahvilassa. Pärjäsin kuitenkin omasta mielestäni todella hienosti, vaikka välillä piti kysäistä apua mutta se on aloittelijalta ihan normaalia. Salin puolella alkoi olla vähän kiirusta, joten siirryin auttamaan. Vein täysiä vesikannuja pöytiin ja tyhjiä lautasia tiskiin. 

Pääsimme itse syömään jossain puoli yhden maissa. Oli vähän tuskaa syödä, kun viisaudenhammas painoi poskeen aina kun avasin suuta. Sain kuitenkin syötyä ja sitten hetken aikaa vielä hääräsin tiskien parissa, kunnes puoli kahden aikaan lähdin kävelemään hammaslääkäriin poistattamaan sen ärsyttävän viisaudenhampaan.

by: Minni

drink drank drunk

Yleensähän meillä ei torstaisin ja perjantaisin ole koulua, kun on etäpäivät mutta yks torstai oli poikkeus. Elikkäs 22.10. meillä oli alkoholilainsäädännön koulutus ja koe koko päivän. 

Ekaks oli kauhee nippu monisteita ihan pelkästään anniskelusta ja niiden läpikäymiseen meni vähä liikaakin aikaa tai no sillai, että oltiin aikataulusta hivenen myöhässä. Eikai siinä mitään. Parempi ehkä niinkin, että käytiin asiat kunnolla läpi. Anniskeluasioiden jälkeenhän oli vielä melkein samanlainen nippu tietoa alkoholimainonnasta. Tosi paljon kyllä tuli ihan uuttakin tietoa ainakin mulle. En aikaisemmin ole oikein noihin asioihin perehtynyt, kun ei ole ollut tarvetta. 

Ennen sitä varsinaista koetta jännitti ja hirvitti, koska siitä ei kuulemma pääsis läpi pelkästään maalaisjärkeä käyttämällä. Kokeessa oli 50 kyllä/ei -kysymystä ja 38 piti mennä oikein, että siitä pääsee läpi. Kun lopulta sen kokeen sain nenän eteen niin ei se ollutkaan niin paha kuin odotin. Olin pienesti helpottunut. 

Koetta oli pakko tehdä vähintään puoli tuntia ja ihan itsekin yllätyin, että sain sen jo ennemmin valmiiksi. Siinä oli sitten hyvää aikaa vielä tarkistella, että olin vastannu kaikkiin kysymyksiin ja näin. Koepaperiin piti laittaa myös oma puhelinnumero, että vastauksen siitä pääseekö läpi saa tekstiviestinä. 

Kotona sitten kauhuissani odottelin, että miten se sitten loppujen lopuksi meni. Muilta meidän luokkalaisilta alkoi jo tulemaan viestiä WhatsApp-ryhmään omista suoriutumisistaan. Siinä vielä itse odottelin omaa tuomiotani. Kävihän siinä mielessä, että kirjotinko varmasti numeroni oikein. Lopulta sain itsekin viestin:

"Testi meni läpi pistein 48/50. Onnea!"

48 pistettä!! Mitä ihmettä?! Sehän meni sitten paremmin kuin odotin. Eihän se mitään haittaa. Alkoholilainsäädännön koe siis läpi. Anniskelupassi is mine! 

by: Minni

Päiväni kahvilatarjoilijana

Tiistai ja keskiviikko viime viikolla olimme koko luokan kanssa kahvila-ravintola Punaportissa. Luokkamme oli jaettu kolmeen ryhmään: lounasravintolan, kahvilan ja kabinetin puolille. Minä itse olin kahvilassa Saanan ja Hennan kanssa.

Kahvilassa meidän piti olla kassalla, pitää huolta myytävien tuotteiden sekä kahvimaidon ja -kerman riittävyydestä ja hoitaa myös leipomon irtomyyntiä. Myös tiskit oli meidän hommaa. Piti viedä likaiset mukit ja lautaset pesuun ja tuoda puhtaita takaisin.

Mielestäni oli hyvä, että olimme kaksi päivää samassa paikassa, koska tiistai meni vähän opiskellen ja apua pyytäen mutta keskiviikkona kaikki sujui jo aika luontevasti. Keskiviikkona kahvilassa oli meidän lisäksi myös Lotta.

Kassan käyttö ei ollut ollenkaan niin vaikeaa kuin kuvittelin. Se oli itse asiassa aika yksinkertainen. Vaihtorahojenkin laskeminen sujui yllättävän luontevasti päässä laskien. Tiistaina oli vähän ongelmia kassan kanssa yhessä kohtaa: kaikkia kortteja kone ei hyväksyny maksuvälineenä, eikä tulostanu kuittia. Sitten yhtäkkiä kaikki kortit käviki mutta heti ei kuittia tulostanu. Kyllä sekin sitten vähän ajan kuluttua alko toimimaan. Keskiviikkona ei taas ollu oikeen mitään ongelmia kassakoneen kanssa ja hyvä niin!

Yhessä vaiheessa ei oikein tiskin puolella sujunu ja loppu oikeestaan puhtaat kahvikupit kahvilan puolelta. En nyt muista kumpi päivä se oli, kai keskiviikko. Mut eikai sillä niin väliä. Aika nopeesti saatiin kyllä sit puhtaita kuppeja. Kauheeta vaa oli laittaa niitä siihen telineeseen, ku oli just koneesta otettuja niin oli vähäsen kuumia mut kyllä siitäkin selvittiin ihan hengissä. Hyvää palautetta ainakin saatiin koko luokka.

Siinä oli sit mun kahvilavuorot, ellen valitse sitten kahvilapalveluja valinnaiseks. En oo vielä päättäny mut kyllä mä kerkiin. Eli tällaista oli mun päivät kahvilassa. Salivuoroja odotellessa.

by: Minni

30 painallusta, kaksi puhallusta

Maanantaina 19.10.2015 koulu alkoikin aamulla 8.05 vähän eri paikassa kuin yleensä, nimittäin Sotella Jaakonkadulla. Siellä meillä oli koko päivän kestävä hätäensiapukoulutus.

Päivän aikana opimme ihan perus ensiaputaitoja: haavasidontaa, painalluspuhalluselvytystä sekä pelkästään ihan hätätilanteessa toimimista. Jotkut jutut päivän aikana oli tuttuja jo yläasteen terveystiedon tunneilta, kuten esimerkiksi video erilaisista sairauskohtauksista.

Haavansidonta oli hauskaa. Kokeilimme kahta erilaista tekniikkaa: miten sidotaan ranteessa oleva suuri haava ja miten taas sellainen, jos kaksi sormea on lähtenyt irti. Oikeassa tilanteessa täytyy vain muistaa jälkimmäisen kohdalla, että ottaa irronneet sormet mukaan ja pitää ne mahdollisimman kylminä. HYI!

Painalluspuhalluselvytystä en ollut koskaan aikaisemmin kokeillut, joten se oli hauska kokemus. Eihän se tietenkään tosipaikan tullen hauskaa ole. Voihan olla, että silloin menee aivan lukkoon ja unohtaa kaiken. Mutta ei sellaista kannata nyt miettiä.

Opimme myös erot pyörtyneen, tajuttoman ja elottoman välillä. Lisäksi opimme myös, kuinka toimia tilanteessa, jossa löytää maassa makaavan henkilön:

Herättele. 

Soita 112. 

Kuuntele ohjeita. 

Tarkista hengitys. 

Jos hengittää, käännä kylkiasentoon ja seuraa vähän väliä hengitystä. 

Jos ei hengitä, aloita painelupuhalluselvytys. Jatka kunnes ambulanssi tulee ja saat luvan lopettaa. 

Ihan uusi juttu minulle oli myös maallikko defibrilaattorin käyttö. Se oli itseasiassa tosi helppoa. Kuunteli vain sen koneen antamia ohjeita. 

Päivä oli mielestäni ihan mukava ja opin itse kaikenlaista uutta. En ole edes koskaan soittanut hätäkeskukseen niin oli aika uusi juttu. 

by: Minni

Tästä se lähtee !

Moikkamoi! Ensiks haluun kertoa, että toi Minni-nimi tässä blogissa on siis mun koulussa saatu lempinimi ja siks halusin laittaa sen tähän. Mutta siis asiaan, eli opiskelen Hämeenlinnasta Tavastialla aikuispuolella tarjoilijaksi. Tarkoitus ois valmistua syksyllä 2016. Tänne blogiin kirjoittelen opiskelun ohella kaikenlaista koulupäivistä työharjoitteluun. Let's go!

by: Minni